Palkinnot

WSOY:n kirjallisuussäätiö toteuttaa tarkoitustaan myös myöntämällä tunnustuspalkintoja ansioituneille suomalaisen kansalliskirjallisuuden ja lukuharrastuksen edistäjille. Säätiön myöntämät tunnustuspalkinnot julkistetaan vuosittain perinteisillä kirjailijaillallisilla Werner Söderströmin syntymäpäivänä 2. lokakuuta.

Vuodesta 1970 alkaen säännöllisesti jaettuja palkintoja on myönnetty säätiön historian aikana 253 kappaletta 258 henkilölle ja neljälle ryhmälle (vuoteen 2011 mennessä). Palkinnonsaajissa on laajasti eri alojen osaajia kuten kauno-, tieto- ja oppikirjailijoita, toimittajia, kuvittajia ja kääntäjiä.

WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnot myönnetään hakemuksetta.

WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnot vuonna 2011 myönnetään:

Claes Anderssonille
"merkillisestä monipuolisuudesta ja oikeassaolemattomuudesta"

Lääkäri, poliitikko, muusikko, runoilija ja kirjailija Claes Andersson kirjoittaa lahjomattoman rehellisesti, mutta silti positiivisesti, elämää rakastavasti. Ilo eletyistä hetkistä välittyy niin Anderssonin runoista kuin proosasta, jotka kirjoittuvat lämpimällä mutta voimakkaalla äänellä. Elämän varjopuolet valaistuvat hänen keveän ja täsmällisen kielensä kautta asiallisiksi, lähestyttäviksi. Anderssonilla ei ole tarvetta olla oikeassa vaan käydä aitoa dialogia.

Eero Lehtoselle
"uusien ovien avaamisesta kielen opiskeluun"

Eero Lehtonen on tehnyt vaikuttavan uran vieraiden kielten oppikirjailijana. Kollegoiden parissa Eero Lehtonen tunnetaan lempinimellä Mr. English. Uteliaisuus ja uusien mahdollisuuksien löytäminen on aina ohjannut Lehtosen työtä. Monia metodeita ja medioita hyödyntänyt Lehtonen on ollut mukana lukemattomissa projekteissa, joita kaikkia leimaa kansainvälisyys ja monipuolisuus. Jokaisen viimeisimmän teoksen myötä Lehtonen on avannut uusia ovia kielten opetukseen.

Laura Lähteenmäelle
"nuorten puhuttelemisesta kaunistelematta mutta kauniisti"

Laura Lähteenmäen laadukas nuorten proosa on viehättänyt lukijoitaan jo yli kymmenen vuoden ajan. Lähteenmäki kirjoittaa nuorta lähellä olevista asioista mutta usein yllättävästä näkökulmasta ja totuttuja katsantokantoja kyseenalaistaen. Hänen älykkäät tekstinsä haastavat ajattelemaan, ja ovat samalla nautittavan sujuvaa luettavaa. Lähteenmäen persoonallinen ja notkea kieli, kiinnostavat aihevalinnat ja monipuolinen tuotanto nostavat hänet maamme nuortenkirjailijoiden kärkijoukkoon.

Stefan Mosterille
"kirjallisuuden tajusta ja sanataiteilusta kahden kielen välillä"

Stefan Moster on kääntäjä, kaunokirjailija ja opettaja, joka on saksantanut kymmeniä suomalaisia teoksia. Todellisena kulttuurivaikuttajana ja -viejänä hän on tehnyt tunnetuksi suomalaista kirjallisuutta Saksassa ja saksalaista kirjallisuutta Suomessa. Omissa käännöksissään ja kouluttaessaan kääntäjiä hän korostaa yleissivistyksen ja kirjallisuuden tuntemuksen merkitystä. Stefan Moster on sanan taiteilija ja kielikuvien veistäjä.

Jarmo Papinniemelle
"kirjallisena matkaoppaana toimimisesta ja snobbailemattomasta suvereenisuudesta"

Jarmo Papinniemi on ahkera kirjallisuuskriitikko ja -vaikuttaja sekä monipuolinen kirjoittaja ja kulttuuritoimittaja. Hänen pitkäjänteinen ja antaumuksellinen työskentelynsä kirjallisuuden parissa on merkittävällä tavalla avartanut suomalaisia kirjallisia näköaloja. Vuonna 2005 alkaneella päätoimittajakaudellaan Papinniemi on muokannut kirjallisuuslehti Parnassosta virkeän ja monipuolisen julkaisu- ja keskusteluareenan, jota myös kirjailijat arvostavat.

Mirkka Rekolalle
"suurista runoista ja viisaista sanoista"

Mirkka Rekolan runous ja aforistiikka on viisasta, filosofista kaunokirjallisuutta, joka perustuu draamaan ja hetkiin. Eheässä tuotannossaan Rekola onnistuu kiteyttämään ajatuksensa toimintaan, puheeseen tai kuvaan hetkestä - siksi hän ei jää koskaan etäiseksi tai yleiselle tasolle. Lukija löytää tarttumapintansa inhimillisistä kokemuksista. Rekolan esikoisteos Vedessä palaa on ilmestynyt jo vuonna 1954, mutta kirjailija on edelleen sanoissaan tuore ja ilmaisussaan raikas. Rekola on Filosofi ja Viisas runoilija, jonka tuotanto on ehdottomasti maailmankirjallisuutta.

Juha Sihvolalle
"eettisen keskustelun herättämisestä ja suvaitsevaisuuteen kannustamisesta"

Juha Sihvola on antiikin moraalifilosofian tuntija, joka rakentaa ajattelullaan siltoja menneisyyden ja nykypäivän välille. Sihvolan tieteellinen julkaisutoiminta on laajaa, mutta hän on kirjoittanut ja toimittanut runsaasti tieto- ja oppikirjoja myös tiedeyhteisöä laajemmalle lukijakunnalle. Antiikin filosofian ohella universaaleista aiheista kuten ihmisyydestä, hyvästä elämästä ja uskonnon merkityksistä kirjoittanut Sihvola on tinkimätön suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden puolestapuhuja.

Eva Siikarlalle
"innoittuneista käännöksistä ja enkelten kielestä"

Eva Siikarla aloitti kääntäjänuransa komeasti: vuonna 1968 ilmestyi suomeksi Kultainen muistikirja, jonka Doris Lessingin Nobel-palkinnon myötä löysivät uudetkin sukupolvet. Eva Siikarla on syventynyt pelottomasti yhä uusiin maailmoihin, esimerkiksi Kiinaan ja Burmaan Amy Tanin kirjoja kääntäessään, ja viimeksi Intiaan Vikas Swarupin kirjassa. Kriitikon mukaan Eva Siikarla "kääntää kuin enkeli". Siikarla onkin kääntäjänä aarre: hänen viimeisteltyjä, innoittuneita suomennoksiaan lukiessa kokee löytämisen riemua.

Kaari Utriolle
"historian elävöittämisestä ja unohdettujen tarinoiden kerronnasta"

Kaari Utrio tunnetaan historiallisista romaaneistaan ja tietokirjoistaan, jotka ovat jo vuosikymmenten ajan esitelleet suomalaisille lukijoille historian tapahtumia elävällä tavalla kerrottuina, faktoista tinkimättä. Yksityiskohtainen jokapäiväisen elämän historia ja unohdettujen naisten tarinat ovat hänen ominta osaamistaan. Utrio jatkaa suomalaisen historiallisen romaanin perinnettä uudistaen, yhä uusia sukupolvia inspiroiden. Kaari Utrio tuntee suomalaisten historian, ja suomalaiset tuntevat Kaari Utrion historiakirjat.

Tuula-Liina Varikselle
"kirjallisuuden ja ihmisyyden puolustamisesta"

Ansioitunut, monet tyylikeinot taitava Tuula-Liina Varis on arvostettu prosaisti ja esseisti. Viimeisimmällä novellikokoelmallaan Muotokuvamaalarin tytär Varis kruunasi kirjailijantyönsä sekä lukijoiden että kriitikoiden mielestä. Hän on myös aktiivisesti kirjallisella kentällä toimiva kulttuuripersoona, joka ottaa rohkeasti kantaa ja pitää niin kirjailijoiden kuin kirjallisuuden puolia. Viisailla kannanotoillaan Varis on ollut luomassa suomalaista kirjallista keskustelua merkittävällä tavalla. Niin keskusteluissa kuin kirjoissaan Variksen kieli on kirkasta ja ajatukset teräviä.