{"id":70,"date":"2025-09-04T22:50:44","date_gmt":"2025-09-04T19:50:44","guid":{"rendered":"http:\/\/localhost\/koodisivustot\/wsoy-kirjallisuussaatio\/taidewp\/index.php\/ae%c2%9dvapaus-tasa-arvo-rakkaus-ae-toteutuvatko-ne-koskaan-tassa-matoisessa-maailmassa\/"},"modified":"2025-09-11T18:06:19","modified_gmt":"2025-09-11T15:06:19","slug":"vapaus-tasa-arvo-rakkaus-ae-toteutuvatko-ne-koskaan-tassa-matoisessa-maailmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/vapaus-tasa-arvo-rakkaus-ae-toteutuvatko-ne-koskaan-tassa-matoisessa-maailmassa\/","title":{"rendered":"\u201dVapaus, tasa-arvo, rakkaus\u201d toteutuvatko ne koskaan t\u00e4ss\u00e4 matoisessa maailmassa?\u201d"},"content":{"rendered":"

\"Canth<\/h3>\n

Minna Canth 175 vuotta!<\/h2>\n
<\/div>\n

Minna Canth (1844-1897) on yksi suomen historian vaikuttavimmista henkil\u00f6ist\u00e4. 19.3.1844 syntynyt Canth pohti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana muun muassa yhteiskuntaa, niin naisena kuin ihmisen\u00e4 olemista, rakkautta, erotiikkaa ja kasvatuksen merkityst\u00e4. H\u00e4n oli oman aikansa anarkisti, jonka \u00e4\u00e4ni on toimittaja-kriitikkoa ja kirjailija Suvi Aholaa lainaten \u201ds\u00e4rmik\u00e4s, vihainen ja lempe\u00e4.\u201d<\/p>\n

Canthin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6 ulottui kirjailijasta yritt\u00e4j\u00e4ksi, lehtinaiseksi ja v\u00e4h\u00e4osaisten puolustajaksi. Siin\u00e4 ohella h\u00e4n kasvatti yksin seitsem\u00e4n lasta, piti yll\u00e4 keskustelevaa yst\u00e4v\u00e4piiri\u00e4 salongissaan ja toimi j\u00e4rjest\u00f6aktiivina, joka tarkasteli yhteiskuntaa kriittisell\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 ja aidolla halulla parantaa sit\u00e4. Canth n\u00e4ki, kuinka koulutus on usein edellytys el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 etenemiselle. T\u00e4m\u00e4n vuoksi h\u00e4n edisti ja osallistui keskusteluun koskien suomenkielist\u00e4 koulutusta ja tytt\u00f6jen mahdollisuutta k\u00e4yd\u00e4 kouluja. Er\u00e4\u00e4nlaisena tasa-arvon esitaistelijana toimineen Canthin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viet\u00e4mmekin paitsi Minna Canthin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6s tasa-arvon p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vain v\u00e4h\u00e4n kuvattu<\/h3>\n

Canth on toistaiseksi ainoa nainen, jolla Suomessa on virallinen liputusp\u00e4iv\u00e4. Huolimatta merkityksest\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisena vaikuttajana Minna Canthista on tehty verrattain v\u00e4h\u00e4n aikalaismuotokuvia. Veistosmuotokuvista yksi l\u00f6ytyy Emil Halosen veist\u00e4m\u00e4n\u00e4 Kuopiosta. My\u00f6s WSOY:n kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n kokoelmiin kuuluva Minna Canthin rintakuva on Eemil Halosen veist\u00e4m\u00e4. Kumpikin veistoksista on valmistunut vuonna 1937, tasan 40 vuotta Minna Canthin kuoleman j\u00e4lkeen.<\/p>\n

WSOY:n kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n kokoelmiin kuuluvaa pronssiveistosta p\u00e4\u00e4see ihailemaan Helsingiss\u00e4 Werner & Jarl<\/em> -kirjakaupassa. Kirjakaupassa voi tervehti\u00e4 Minnaa ja pohtia, miten Minnan arvot n\u00e4kyv\u00e4t omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4si? Sielt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t luettavaksi my\u00f6s esimerkiksi uusintapainos Canthin esikoisn\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 Ty\u00f6miehen vaimo <\/em>(1885) sek\u00e4 Suvi Aholan Mit\u00e4 Minna Canth todella sanoi? <\/em>(2019), joka on katsaus Suomen ensimm\u00e4isen feministin ajatuksiin ja teksteihin.<\/p>\n

\"Emil
Emil Halonen: Minna Canth, 1937. WSOY:n kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n kokoelma. Veistos on esill\u00e4 toistaiseksi Helsingin L\u00f6nnrotinkadun Werner & Jarl -kirjakaupassa. Valokuva: Katri Lehtola. <\/em>\u00a9 Kuvasto 2019.<\/figcaption><\/figure>\n

Kuvanveist\u00e4j\u00e4 Eemil Halonen kuului Halosten taiteilijasukuun. H\u00e4nen serkkunsa taidemaalari Pekka Halonen n\u00e4htiin muun kulttuurieliitin kanssa Kuopiossa Kanttilassa vierailemassa kerran, jos toisenkin.<\/p>\n

Kahvia ja kulttuurin kuohukermaa Minnan salongissa<\/h3>\n

Minna Canthin lapsuuden kotitalosta, jonne h\u00e4n muutti takaisin aikuisi\u00e4ll\u00e4 Kuopioon palattuaan, muotoutui aikansa kirjallinen ja aatteellinen keskus \u2013 Minnan salonki. Kanttilana tunnetun talon olohuoneessa kohtasivat aikansa kulttuurivaikuttajat, joille Minnan ovet olivat aina avoinna. Salongissa virtasi vuolas keskustelu p\u00e4iv\u00e4npolttavista teemoista.<\/p>\n

Puheenvuoroja kuultiin aiheinaan esimerkiksi ty\u00f6v\u00e4enaate, nais- ja raittiuskysymys, kielipolitiikka, spiritismi, l\u00e4\u00e4ke- ja sielutiede sek\u00e4 tietysti kirjallisuuden uudet tuulet. Kaikkia aiheita yhdisti kuitenkin yksi asia \u2013 ihminen. Ihmisi\u00e4 puolestaan lienee yhdist\u00e4nyt my\u00f6s salongissa tarjoiltu kahvi. Minna Canthin kerrotaan lausahtaneen: \u201dSiihen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen olen tullut, ett\u00e4 kaikki juominen, yksin vedenkin, on vahingollista. Poikkeuksen tekee vain kahvi.\u201d<\/p>\n

Yksi Kanttilan pidetyist\u00e4 ja odotetuista vieraista oli savolainen kirjailija, joka kurjista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan huolimatta l\u00f6ysi kirjallisuuden parista suunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

\n

\"\"
Venny Soldan-Brofeldt: Kauppis-Heikki, 1892. WSOY:n kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n kokoelma. Valokuva: Katri Lehtola.<\/figcaption><\/figure><\/figure>\n

Rengist\u00e4 runouteen: Kauppis-Heikki<\/h3>\n

Kauppis-Heikki eli Heikki Kauppinen (1862-1920) oli Iisalmella syntynyt kirjailija. K\u00f6yhist\u00e4 oloista ponnistanut Heikki ty\u00f6skenteli 12-vuotiaana renkin\u00e4 Juhani Ahon is\u00e4n palveluksessa ja p\u00e4\u00e4si n\u00e4in kirjallisesti lahjakkaiden Brofeldtin veljesten vaikutinpiiriin. Veljesten my\u00f6t\u00e4 iski kirjallisuuden kipin\u00e4 my\u00f6s renki-Heikkiin, joka aluksi pyrki runojen pariin, mutta siirtyi pian proosan kirjoittamiseen. Veljekset Juhani ja Pekka tutustuttivat Heikin paitsi kirjallisuuteen my\u00f6s kirjallisiin piireihin, kuten J\u00e4rnefelteihin sek\u00e4 Minna Canthiin.<\/p>\n

Minna Canthin yst\u00e4vyyden suojassa<\/h3>\n

Minna Canth palkkasi Kauppis-Heikin Kuopion kauppaansa apulaiseksi, mutta kirjalliset intohimot olivat jo vallanneet ty\u00f6ntekij\u00e4n. Asiakkaat saattoivat odottaa tovin kirjojensa pariin uppoutuneen myym\u00e4l\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4n paluuta todelliseen maailmaan. Kauppis-Heikki oli myym\u00e4l\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 armottoman hidas, mutta kirjallisena tuttavuutena ja yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 Canthille arvokas. Minna Canth tartutti kirjailijan alkuun innostuksensa teatteritaiteeseen. Koettipa Canth saada Kauppis-Heikki\u00e4 teatteriin t\u00f6ihinkin, mutta my\u00f6s siell\u00e4 olisi vaadittu teht\u00e4v\u00e4\u00e4n vikkelyytt\u00e4, joten ei tuostakaan toimesta tullut vakituista. Heikin esikoisteoksensa \u201dTarinoita\u201d<\/em> ilmestyi Kanttilan myym\u00e4l\u00e4kes\u00e4n j\u00e4lkeisen\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 1886. Julkisesti esikoisteoksen puolesta puhuivat niin Canth kuin Brofeldtin veljekset.<\/p>\n

Intelligenssi\u00e4, voimaa ja savolaisuutta<\/h3>\n

Muotokuvan on maalannut Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945). Soldan-Brofeldt oli lahjakas taiteilija, sek\u00e4 polemiikin aiheuttaja. Soldan-Brofeldt kuljeskeli mieluusti ajalle ep\u00e4tyypillisen\u00e4 naisena housupuvussa ja tupakka huulessa, eik\u00e4 h\u00e4nen mielt\u00e4\u00e4n painanut pahennuksen aiheuttaminen sukupuolirooleja rikkomalla. T\u00e4m\u00e4 toteutui tavalla, joka oli my\u00f6s Minna Canthille ajoittain liikaa. Canth kuvasi taidemaalaria seuraavasti: \u201dNeiti Soldan on tavattoman intelligentti nainen ja Juhani Aho n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan h\u00e4nest\u00e4 hyvin intresseerattu, vaikka h\u00e4n ei suinkaan ole, ei kaunis eik\u00e4 nuori. K\u00e4y sit\u00e4 paitse jotenkin huolimattomasti puettuna.\u201d<\/p>\n

Soldan-Brofeldt tutustui Kauppis-Heikkiin todenn\u00e4k\u00f6isesti avioiduttuaan Juhani Ahon kanssa. Avioitumisenkin my\u00f6t\u00e4 taiteilija jatkoi boheemiel\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja aikalaisnormeista poiketen ei naisena lopettanut taiteilijan uraansa avioliittoon, vaan maalasi itsens\u00e4 kulttuurihistoriaamme. Samalla h\u00e4n el\u00e4tti ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n \u00e4iti\u00e4\u00e4n ja sisaruksiaan. Ranskalaisesta naturalismista ammentanut Soldan-Brofeldt on erityisen tunnettu merimaisemistaan, lapsiaiheista sek\u00e4 realistisista kansankuvauksistaan. Aviomiehens\u00e4 my\u00f6t\u00e4 h\u00e4n oli vahvasti sidoksissa Pohjois-Savoon ja Soldan-Brofeldt kuvasikin paljon savolaista el\u00e4m\u00e4ntyyli\u00e4. Liek\u00f6 t\u00e4m\u00e4 yksi syy Kauppis-Heikin muotokuvan taustalla. Kauppis-Heikki oli savolaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuvannut kirjailija, joka kulki el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 polulla k\u00f6yhyydest\u00e4 kulttuuripiireihin.<\/p>\n

Iloista juhlavuotta!<\/h2>\n

Juhlintaan inspiroimassa Minna Canthin seura. www.minnacanthinseurassa.com<\/a><\/p>\n

WSOY:n kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 on ollut rahoittamassa Minna Canthin juhlavuotta.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Ahola, S. Mit\u00e4 Minna Canth todella sanoi?<\/em> Helsinki 2019: WSOY.<\/p>\n

Konttinen, R: Boheemiel\u00e4m\u00e4 \u2013 Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie.<\/em> Helsinki 1996: Otava.<\/p>\n

WSOY:n kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n taidekokoelman arkisto.<\/p>\n

Maijala, M: Rohkeus katsoa ihmist\u00e4 l\u00e4helt\u00e4. Minna Canthin ja Kauppis-Heikin kirjailijatoveruudesta.<\/em> Suomalainen kulttuurilehti Hiidenkivi 4\/2012<\/a>.
\n(18.3.2019)<\/p>\n

Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo<\/a> (18.3.2019)
\nKuopion kaupunginkirjasto\u2013Pohjois-Savon maakuntakirjasto<\/a> (18.3.2019)<\/p>\n

Minna Canth istumassa salongissaan: Finna, Museovirasto \u2013 Musketti. 1891. CC by 4.0.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minna Canth 175 vuotta! Minna Canth (1844-1897) on yksi suomen historian vaikuttavimmista henkil\u00f6ist\u00e4. 19.3.1844 syntynyt Canth pohti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana muun muassa yhteiskuntaa, niin naisena kuin ihmisen\u00e4 olemista, rakkautta, erotiikkaa ja kasvatuksen merkityst\u00e4. H\u00e4n oli oman aikansa anarkisti, jonka \u00e4\u00e4ni on toimittaja-kriitikkoa ja kirjailija Suvi Aholaa lainaten \u201ds\u00e4rmik\u00e4s, vihainen ja lempe\u00e4.\u201d Canthin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6 ulottui kirjailijasta yritt\u00e4j\u00e4ksi, […]<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4… from \u201dVapaus, tasa-arvo, rakkaus\u201d toteutuvatko ne koskaan t\u00e4ss\u00e4 matoisessa maailmassa?\u201d<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-70","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-taidenosto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=70"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1257,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70\/revisions\/1257"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=70"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=70"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=70"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}