{"id":74,"date":"2025-09-04T22:50:44","date_gmt":"2025-09-04T19:50:44","guid":{"rendered":"http:\/\/localhost\/koodisivustot\/wsoy-kirjallisuussaatio\/taidewp\/index.php\/essi-renvall-helvi-hamalainen-ja-eeva-joenpelto\/"},"modified":"2025-09-11T11:59:12","modified_gmt":"2025-09-11T08:59:12","slug":"essi-renvall-helvi-hamalainen-ja-eeva-joenpelto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/essi-renvall-helvi-hamalainen-ja-eeva-joenpelto\/","title":{"rendered":"Essi Renvall, Helvi H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen ja Eeva Joenpelto"},"content":{"rendered":"

Essi Renvall & Kirjailijamuotokuvat<\/h3>\n

1940-luvun alussa suomalaisen kuvanveiston kent\u00e4ll\u00e4 kiinnitettiin huomio Essi Renvallin (1911-1979) poikkeuksellisen vaikuttaviin veistoksiin. My\u00f6s WSOY:n sijaisjohtajana toiminut Yrj\u00f6 A. J\u00e4ntti kiinnostui t\u00e4st\u00e4 nuoresta kuvanveist\u00e4j\u00e4st\u00e4, ja j\u00e4tti t\u00e4lle suuren kirjailijamuotokuvatilauksen vuonna 1942. Tuo tilaus aloitti Renvallin ja WSOY:n yhteisty\u00f6n, jonka tuloksena kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n kokoelmiin kuuluu t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yli 40 veistosta ja mitalia.<\/p>\n

Helvi H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen (1907\u2013<\/strong>1998) asteli Essi Renvallin ateljeehen ensimm\u00e4isen\u00e4 kirjailijamallina. Renvallin marmoriin muovailema muotokuva on siro, aistillinen ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vahva. N\u00e4ill\u00e4 istunnoilla valettiin my\u00f6s pohja kuvanveist\u00e4j\u00e4n ja kirjailijan yst\u00e4vyydelle. Kaksikko kohtasi ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n hyvin samankaltaisia haasteita: He kuuluivat aikansa kulttuurikent\u00e4n sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n ja olivat kumpikin yksinhuoltajia aikana, jolloin se oli hyvin ep\u00e4tavallista. Voimaa ja itseluottamusta siis tarvittiin.<\/p>\n

\"\"\n
Essi Renvall veist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Helvi H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen muotokuvaa 1942.<\/em><\/figcaption>\n<\/figure>\n

Helvi H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen ikuistaminen klassisella tyylill\u00e4 ylelliseen marmoriin oli luonnollinen valinta. H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen oli Miss Suomena ja Miss Eurooppana tunnetun kaunottaren Ester Toivosen serkku, ja ylev\u00e4 luusto n\u00e4ytt\u00e4isi kulkevan suvussa. Renvallin muotoilema veistos saikin paljon huomiota n\u00e4yttelyiss\u00e4 hienostuneisuudellaan. Lopputulosta ihaillessa on vaikea uskoa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on Renvallin ensimm\u00e4inen marmoriin veistetty teos. Muotokuva on yht\u00e4aikaisesti eteerinen ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4inen. Vastik\u00e4\u00e4n julkaistu kohukirja S\u00e4\u00e4dyllinen murhen\u00e4ytelm\u00e4<\/em> (1941) oli her\u00e4tt\u00e4nyt polemiikkia ja arvostelua, mutta Helvi H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen muotokuvan kohotettu leuka luo vaikutelmaa vahvasta selviytyj\u00e4st\u00e4. Puhtaan valkoiseen marmoriin veistetty kirjailija p\u00e4\u00e4tyi tekem\u00e4\u00e4n pitk\u00e4n ja vaikuttavan uran. Helvi H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen palkittiin el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 syksyss\u00e4 Finlandialla runokokoelmastaan Sukupolveni unta<\/em> (1987).<\/p>\n

Essi Renvall on yksi Suomen taiteen historian tuotteliaimmista muotokuvataiteilijoista. H\u00e4nen uransa huippuvuosien 1940-1960 aikana Renvallista kehkeytyi merkitt\u00e4v\u00e4 veistotaiteilija hyvin omintakeisella tyylill\u00e4. Lis\u00e4ksi Renvall oli n\u00e4kyv\u00e4 hahmo kulttuurikerman joukossa. H\u00e4nt\u00e4 pidettiin vahvana ja omaper\u00e4isen\u00e4 taiteilijana, joka her\u00e4tti kanssaihmisiss\u00e4 my\u00f6s ristiriitaisia tunteita. Kuitenkin Renvallin auttamisen halu ja antelijaisuus her\u00e4ttiv\u00e4t pulavuosina kunnioitusta. H\u00e4n saattoi esimerkiksi sota-aikana luovuttaa osan vaivalla hankkimistaan kipsipusseista tarpeessa oleville kollegoilleen. Renvall eli v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tehden paitsi muotokuvia Hakaniemen maitokauppa-ateljeessaan, my\u00f6s julkisia monumentteja ja kiinnostavia matkoja. Matkat toivat v\u00e4ri\u00e4 my\u00f6s h\u00e4nen taiteeseensakin.<\/p>\n

Polykromaattiset veistokset<\/h3>\n

Veistotyyli kehittyi Helvi H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen muotokuvan kaltaisista klassisen muotoilun saaneista veistoksista ilmaisuvapaampaan muotokieleen. Renvall valoi veistoksensa p\u00e4\u00e4osin pronssiin ja 1950-luvun alussa ne kehittyiv\u00e4t ainutlaatuisiksi polykromiaveistoksiksi.<\/p>\n

Polykromioiksi kutsutaan moniv\u00e4risi\u00e4 veistoksia, joihin on hapoilla aikaansaatu metallin omia patinav\u00e4rej\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4tty kirkkaanv\u00e4risi\u00e4 maalikerroksia. Renvall lis\u00e4si veistoksiinsa kivi\u00e4, helmi\u00e4, koruja ja metalliosia. Eeva Joenpellon (1921\u2013<\/strong>2004) muotokuva on yksi t\u00e4llaisista teoksista. Joenpellon muotokuvassa pronssin patina ja kullatut hiukset luovat vaikuttavan ja jalon vaikutelman. Viitteellisesti kuvatut vaatteet korostavat mallin pitk\u00e4\u00e4 kaulaa, ja vaatetus on kuin hienojakoista, herkk\u00e4\u00e4 pitsi\u00e4.<\/p>\n

Innostus ja siirtyminen polykromaattiseen ilmaisuun tapahtui Renvallin Egyptin matkan my\u00f6t\u00e4vaikutuksena vuonna 1951. Matkat Nepaliin ja Neuvostoliittoon syvensiv\u00e4t Renvallin kiinnostusta it\u00e4maisiin vaikutteisiin ja inspiroivat tuomaan v\u00e4rit, koru-upotukset ja helmet veistoksiin. Essi Renvallin taide uusiutui ja loisti v\u00e4reiss\u00e4. Ensimm\u00e4inen muotokuva, jonka Renvall polykromaattisesti toteutti, oli taidehistorioitsija Virpi Nikkarin mukaan viisivuotiasta Erkki Tuomiojaa esitt\u00e4v\u00e4 muotokuva vuodelta 1951.<\/p>\n

Varsinaisten pronssiin valettujen veistosten ohella Essi Renvall ty\u00f6sti usein ty\u00f6skentelyvaiheessa tarvitut kipsit my\u00f6s valmiiksi taideteoksiksi. T\u00e4ll\u00e4 tavalla samasta muotokuvasta syntyi kaksi toisistaan poikkeavaa taiteellista tulkintaa.<\/p>\n

Renvall osasi tavoittaa ulkon\u00e4\u00f6n lis\u00e4ksi mallinsa ainutlaatuisen persoonallisuuden, mielentilan ja jopa yhteiskunnallisen aseman. WSOY:n kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n kokoelmien rintakuvista polykromaattisesti on toteutettu arvokkuutta ja kaunista et\u00e4isyytt\u00e4 hehkuva Eeva Joenpellon muotokuvat, joista toisen hankki WSOY, toisen omisti Eeva Joenpelto itse. Joenpelto kirjoitti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana l\u00e4hes 30 romaania WSOY:lle ja testamenttasi kotinsa ja taideomaisuutensa WSOY:n kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6lle.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 Essi Renvallin veistoksista WSOY:n kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n taidekokoelmissa voi lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Nikkari V, Kek\u00e4l\u00e4inen T, Suominen T: Essi Renvall.<\/em> Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016, Helsinki.<\/p>\n

Kirja \u2013 Kulttuurin syd\u00e4n. WSOY:n juhlan\u00e4yttely<\/em>, 1943.
Renvall, Essi: Nyrkit savessa<\/em>. Helsinki 1971.<\/p>\n

Someron kaupunginkirjasto <\/a>(9.5.2019)<\/p>\n

Kirjasampo, H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/a> (9.5.2019)<\/p>\n

Kirjasampo, Eeva Joenpelto<\/a> (9.5.2019)<\/p>\n

WSOY:n kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n arkisto.<\/p>\n

\u00a9 Kuvasto 2019<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Eeva Joenpelto, pronssi, polykromia, 1967.<\/em><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Helvi H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, marmori, 1942. Valokuvat: Katri Lehtola.<\/em><\/p>\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Essi Renvall & Kirjailijamuotokuvat 1940-luvun alussa suomalaisen kuvanveiston kent\u00e4ll\u00e4 kiinnitettiin huomio Essi Renvallin (1911-1979) poikkeuksellisen vaikuttaviin veistoksiin. My\u00f6s WSOY:n sijaisjohtajana toiminut Yrj\u00f6 A. J\u00e4ntti kiinnostui t\u00e4st\u00e4 nuoresta kuvanveist\u00e4j\u00e4st\u00e4, ja j\u00e4tti t\u00e4lle suuren kirjailijamuotokuvatilauksen vuonna 1942. Tuo tilaus aloitti Renvallin ja WSOY:n yhteisty\u00f6n, jonka tuloksena kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n kokoelmiin kuuluu t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yli 40 veistosta ja mitalia. Helvi […]<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4… from Essi Renvall, Helvi H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen ja Eeva Joenpelto<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-74","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-taidenosto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=74"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1164,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74\/revisions\/1164"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=74"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=74"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=74"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}