{"id":85,"date":"2025-09-04T22:51:13","date_gmt":"2025-09-04T19:51:13","guid":{"rendered":"http:\/\/localhost\/koodisivustot\/wsoy-kirjallisuussaatio\/taidewp\/index.php\/ake-mattaksen-tyolaismuotokuvat\/"},"modified":"2025-09-11T18:37:40","modified_gmt":"2025-09-11T15:37:40","slug":"ake-mattaksen-tyolaismuotokuvat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/ake-mattaksen-tyolaismuotokuvat\/","title":{"rendered":"\u00c5ke Mattaksen ty\u00f6l\u00e4ismuotokuvat"},"content":{"rendered":"<p>Yrj\u00f6 A. J\u00e4ntti sai vuonna 1942 luvan alkaa teett\u00e4\u00e4 kustannusliikett\u00e4 yli 40 vuotta palvelleista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 \u00f6ljyv\u00e4rimuotokuvia. Tilauksia tehtiin etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 nuorilta taiteilijoita, kuten Kaarlo Kaarna, \u00c5ke Hellman ja Veikko Vionoja, mutta my\u00f6s Hjalmari Rautiaiselta. Kymmeness\u00e4 vuodessa maalattiin noin 40 samankokoisille kankaille tehty\u00e4 muotokuvaa Porvoon kirjatalon henkil\u00f6kunnasta.<\/p>\n<p>Kiinnostavin ja tarkkan\u00e4k\u00f6isin tekij\u00e4 oli \u00c5ke Mattas, jolta tilattiin vuosien 1946\u22121951 v\u00e4lill\u00e4 yhteens\u00e4 11 teosta. \u00c5ke Mattas (1920\u20131962) opiskeli aluksi graafista suunnittelua Taideteollisuuskoulussa, mutta siirtyi sodan j\u00e4lkeen opiskelemaan maalausta Suomen Taideakatemian kouluun. Mattas oli ekspressionisti, jonka tuotanto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monipuolisesti \u00f6ljymaalauksia, akvarelleja, grafiikkaa ja tussipiirroksia. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n modernismin keskeisen\u00e4 ihmiskuvaajana.<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n esimerkiksi valitun kolmen muotokuvan kautta n\u00e4kyy nuoren kuvataiteilija \u00c5ke Mattaksen kehitys ja tyylin muuttuminen muutaman vuoden aikana. Henkil\u00f6t on kuvattu 2\/3 osaprofiilissa. Olga Joutsisen muotokuvassa kaikki on viel\u00e4 hyvin yksityiskohtaista. Ohut iho, leningin yksityiskohdat, kankaan tekstuuri, taustalla erottuva sein\u00e4panelointi ja koti-interi\u00f6\u00f6rin mieleen tuova hyllyn reunakoriste. Paperinleikkaaja Hjalmar Forsblom on luultavasti siirtynyt suoraan ty\u00f6ns\u00e4 \u00e4\u00e4rest\u00e4 taiteilijan malliksi, vaikka taustan v\u00e4riymp\u00e4rist\u00f6 ei kerro miss\u00e4 Forsblom on mallina istunut. Kuvasta syntyy vahvoja mielleyhtymi\u00e4 taiteilijan lukuisiin omakuviin, joissa n\u00e4kyv\u00e4t usein samat kapeat kasvot ja katsojan ohi suunnattu katse. Siiri Weckstr\u00f6min kohdalla en\u00e4\u00e4 vaatetus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yksityiskohtaiselta, mutta todellisuudessa koko maalaus koostuu ohuista v\u00e4ripinnoista ja ik\u00e4\u00e4n kuin raaputetusta taustasta. V\u00e4ri\u00e4 on k\u00e4ytetty \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ohuesti ja kankaan pohjustusv\u00e4ri j\u00e4\u00e4 kuultamaan l\u00e4pi. Mattas sai malleistaan irti olennaisen viitteellisill\u00e4 keinoilla. H\u00e4n oli nopea piirt\u00e4j\u00e4, joka hallitsi karikatyyrin tekemisen. T\u00e4m\u00e4 taito v\u00e4littyy my\u00f6s Mattaksen muotokuvien kautta.<\/p>\n<p>WSOY tarjosi Mattakselle my\u00f6s kuvitust\u00f6it\u00e4. Mieleinen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4 oli ainakin Kafkan <em>Oikeusjutun <\/em>(1946) kannen toteutus, sill\u00e4 kirja kuului h\u00e4nen mielilukemistoonsa. On mahdollista, ett\u00e4 h\u00e4n teki my\u00f6hemmin muutakin kansitaidetta. Mika Waltarin <em>Kultakutri<\/em>-pienoisromaanin (1948) kuvituksesta piti kustannustalon suunnitelmien mukaan tulla kahden taiteilijan yhteisteos, mutta kirjailija ei ainakaan heti hyv\u00e4ksynyt Mattaksen tussipiirroksia. Kirjasta otettiin 1000 kappaleen numeroitu painos.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<br \/>\n<em>Kirjailijamuotokuvia Werner S\u00f6derstr\u00f6m osakeyhti\u00f6n kokoelmista<\/em>, 1978.<br \/>\nLaitinen, Kai: Karvajalka ja kultakutri. <em>Suomalainen Suomi<\/em> 2\/1949, 117-118.<br \/>\nVieru, Elina: <em>\u00c5ke Mattas. Oma kuva 1920-1962<\/em>. Pohjoinen 1991.<br \/>\nVieru, Elina: \u00c5ke Mattas. <em>Pinx. Maalaustaide Suomessa. Arki- ja pyh\u00e4puvussa<\/em>. W+G 2001, 156-161.<br \/>\nWerneri 3\/2001.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1175\" aria-describedby=\"caption-attachment-1175\" style=\"width: 490px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-1175\" src=\"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidewp\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/A128_netti.jpg\" alt=\"\" width=\"490\" height=\"567\" srcset=\"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/A128_netti.jpg 490w, https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/A128_netti-259x300.jpg 259w\" sizes=\"auto, (max-width: 490px) 100vw, 490px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1175\" class=\"wp-caption-text\">\u00c5ke Mattas: Olga Joutsinen, 1946.<br \/>\u00d6ljy, 48 x 42 cm. A128.<\/figcaption><\/figure>\n<figure id=\"attachment_1177\" aria-describedby=\"caption-attachment-1177\" style=\"width: 490px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-1177\" src=\"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidewp\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/A132_netti.jpg\" alt=\"\" width=\"490\" height=\"567\" srcset=\"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/A132_netti.jpg 490w, https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/A132_netti-259x300.jpg 259w\" sizes=\"auto, (max-width: 490px) 100vw, 490px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1177\" class=\"wp-caption-text\">\u00c5ke Mattas: Hjalmar Forsblom, 1950.<br \/>\u00d6ljy, 48 x 42 cm. A132.<\/figcaption><\/figure>\n<figure id=\"attachment_1176\" aria-describedby=\"caption-attachment-1176\" style=\"width: 488px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-1176\" src=\"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidewp\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/A131_netti.jpg\" alt=\"\" width=\"488\" height=\"567\" srcset=\"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/A131_netti.jpg 488w, https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/A131_netti-258x300.jpg 258w\" sizes=\"auto, (max-width: 488px) 100vw, 488px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1176\" class=\"wp-caption-text\">\u00c5ke Mattas: Siiri Weckstr\u00f6m, 1951.<br \/>\u00d6ljy, 48 x 42 cm. A131.<\/figcaption><\/figure>\n<p><em>\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yrj\u00f6 A. J\u00e4ntti sai vuonna 1942 luvan alkaa teett\u00e4\u00e4 kustannusliikett\u00e4 yli 40 vuotta palvelleista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 \u00f6ljyv\u00e4rimuotokuvia. Tilauksia tehtiin etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 nuorilta taiteilijoita, kuten Kaarlo Kaarna, \u00c5ke Hellman ja Veikko Vionoja, mutta my\u00f6s Hjalmari Rautiaiselta. Kymmeness\u00e4 vuodessa maalattiin noin 40 samankokoisille kankaille tehty\u00e4 muotokuvaa Porvoon kirjatalon henkil\u00f6kunnasta. Kiinnostavin ja tarkkan\u00e4k\u00f6isin tekij\u00e4 oli \u00c5ke Mattas, jolta tilattiin vuosien [&#8230;]<\/p>\n<p><a class=\"btn btn-secondary understrap-read-more-link\" href=\"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/ake-mattaksen-tyolaismuotokuvat\/\">Lue lis\u00e4\u00e4&#8230;<span class=\"screen-reader-text\"> from \u00c5ke Mattaksen ty\u00f6l\u00e4ismuotokuvat<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-85","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-teemanosto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=85"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1267,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions\/1267"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=85"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=85"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=85"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}