{"id":87,"date":"2025-09-04T22:51:13","date_gmt":"2025-09-04T19:51:13","guid":{"rendered":"http:\/\/localhost\/koodisivustot\/wsoy-kirjallisuussaatio\/taidewp\/index.php\/helmi-kuusen-kuvitukset-wsoylle\/"},"modified":"2025-09-11T18:29:35","modified_gmt":"2025-09-11T15:29:35","slug":"helmi-kuusen-kuvitukset-wsoylle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/helmi-kuusen-kuvitukset-wsoylle\/","title":{"rendered":"Helmi Kuusen kuvitukset WSOY:lle"},"content":{"rendered":"

WSOY ryhtyi syksyll\u00e4 1943 tukemaan taidegraafikoita j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuvituskilpailun. Kilpailuehtoihin kuului, ett\u00e4 kuvien tuli liitty\u00e4 johonkin kaunokirjalliseen teokseen. Kilpailussa oli kaksi eri sarjaa, joista molemmat voitti nuori graafikko Tuulikki Pietil\u00e4. Useat kilpailussa palkinnoille sijoittuneet teokset p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ilmeisesti kustannusliikkeen taidekokoelmaan, sill\u00e4 kilpailussa hyvin p\u00e4rj\u00e4nneet Reino Harsti, Aarne Aho, Erkki Tanttu, Vilho Askola, Toivo Vuorela ja Erkki Talari ovat erityisesti sotavuosien puupiirroksillaan hyvin edustettuna kokoelmassa.<\/p>\n

Helmi Kuusi (1913\u20132000) osallistui kilpailuun valmistamalla kuivaneulalla kuvasarjan Helvi H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen Kyl\u00e4 palaa <\/em>-teokseen. Kuusi ty\u00f6skenteli vuosina 1943\u20131944 lottana eri puolilla Karjalan Kannasta ja \u00c4\u00e4nislinnassa, miss\u00e4 Kyl\u00e4 palaa<\/em> -grafiikkasarja on todenn\u00e4k\u00f6isesti toteutettu. Tutkija Heikki Malmeen mukaan Helmi Kuusi ei halunnut kuvittaa sodan realismia, vaikka h\u00e4n tekikin jatkuvasti luonnoksia ja muistiinpanoja luonnoskirjaansa sodan aikana. Kyl\u00e4 palaa<\/em> -sarjaan kuulu kahdeksan vedosta, yksi kuvitus jokaista kirjan lukua kohden. Seitsem\u00e4n niist\u00e4 on WSOY:n kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n kokoelmassa, vain Ty\u00f6l\u00e4iskirjailijatar<\/em>-vedos puuttuu. Kuvitettua kirjaa ei koskaan julkaistu.<\/p>\n

Helmi Kuusi opiskeli 1930-luvulla sek\u00e4 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingiss\u00e4 ett\u00e4 Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. H\u00e4n oli kiinnostunut eurooppalaisesta grafiikasta ja k\u00e4ytti grafiikan eri lajeja monipuolisesti ty\u00f6skentelyss\u00e4\u00e4n. Muutama vuosi sodan j\u00e4lkeen WSOY j\u00e4rjesti Porvoossa graafikko Aukusti Tuhkan johdolla litografia-kurssi, jolle Kuusi osallistui ainoana naisgraafikkona. Yrj\u00f6 A. J\u00e4ntti kutsui t\u00e4t\u00e4 graafikoiden joukkoa \u201dPorvoon akatemiaksi\u201d. J\u00e4ntti oli luultavasti tutustunut Kuusen tuotantoon jo vuotta aiemmin, kun taiteilija piti ensimm\u00e4isen yksityisn\u00e4yttelyns\u00e4 B\u00e4cksbackan Taidesalongissa vuonna 1946. My\u00f6hemmin Kuusi lukeutui J\u00e4ntin oman taidekokoelman suosikkitekij\u00f6ihin grafiikan alalla.<\/p>\n

WSOY lunasti Helmi Kuuselta pian viel\u00e4 toisenkin kuvituksen, yhteens\u00e4 kymmenen kuva-aihetta WSOY:n kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n silloisen asiamiehen Martti Haavion eli P. Mustap\u00e4\u00e4n Koiruoho, ruusunkukka<\/em> -teokseen (1947). Siin\u00e4 Kuusi on my\u00f6s tavoilleen poikkeuksellisesti k\u00e4ytt\u00e4nyt samaa aihetta kahdessa eri muodossa: h\u00e4n on toteuttanut kirjan kansikuvan todenn\u00e4k\u00f6isesti ensin maalauksena ja sama aihe l\u00f6ytyy my\u00f6s kuivaneulatekniikalla toteutettuna Y\u00f6n h\u00e4myss\u00e4 viile\u00e4ss\u00e4\u2026<\/em>runon yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Kuusen ty\u00f6skentelytapaan kuului aiheen ty\u00f6st\u00e4minen ja kehitt\u00e4minen luonnospiirrosten kautta. H\u00e4n vedosti laattoja ja korjaili niit\u00e4 useaan otteeseen, kunnes lopputulos vastasi h\u00e4nen n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n ja toiveitaan. Tutkija Erkki Anttosen mukaan Kuusen ty\u00f6skentelytapa muistuttaa Rembrandtin ty\u00f6skentely\u00e4, samoin h\u00e4nen runsaat hennot viivansa ja kykyns\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valoh\u00e4my\u00e4. Valonk\u00e4ytt\u00f6 on usein ensimm\u00e4inen asia, johon katsojan huomio Kuusen tuotannossa kiinnittyy. Jo 1930-luvulla Kuusi keskittyi henkil\u00f6kuviin, mutta 1940-luvulla maisemakin oli vahvasti esill\u00e4. Maalarina aloittanut Kuusi osoitti, ett\u00e4 maiseman ja luonnon kuvaamiseen ei tarvita v\u00e4ri\u00e4. H\u00e4n osasi kertoa tarinoita, oli sitten kyse kuvien sarjasta tai yksitt\u00e4isest\u00e4 teoksesta. Kuusi pysyi aina kiinni realismissa ja pienimuotoisten aiheiden tulkinnoissa. Aikalaiskritiikki, kuten taidehistorioitsija Aune Lindstr\u00f6m, n\u00e4ki kuitenkin teoksissa syvyytt\u00e4, runoutta ja sadunomaista mielikuvitusta.<\/p>\n

L\u00e4hteet:
\nAnttonen, Erkki: Kansallista vai modernia. Taidegrafiikka osana 1930-luvun taidej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4<\/em>. Valtion taidemuseo 2006.
\nLindstr\u00f6m, Aune: Helmi Kuusi – nuori v\u00e4riromantikko ja graafikko. Suomen taiteen vuosikirja 1945<\/em>. WSOY 1946, 149-157.
\nMalme, Heikki: Helmi Kuusi – Taidegraafikko<\/em>. Ateneumin taidemuseo 2003.<\/p>\n

\n
\n<\/div>\n

 <\/p>\n

\"\"
Helmi Kuusi: Kuvitus P. Mustap\u00e4\u00e4n runoon ”Lokakuu” kokoelmasta Koiruoho, ruusunkukka, 1947. Gafiikka, kuivaneula, levy 14 x 11,4 cm. C134.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

\"\"
Helmi Kuusi: Yksin\u00e4inen, 1944. Grafiikka, kuivaneula, levy 14,8 x 11,1 cm. C211. Kuvitusehdotus Helvi H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen romaaniin Kyl\u00e4 palaa.<\/figcaption><\/figure>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

WSOY ryhtyi syksyll\u00e4 1943 tukemaan taidegraafikoita j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuvituskilpailun. Kilpailuehtoihin kuului, ett\u00e4 kuvien tuli liitty\u00e4 johonkin kaunokirjalliseen teokseen. Kilpailussa oli kaksi eri sarjaa, joista molemmat voitti nuori graafikko Tuulikki Pietil\u00e4. Useat kilpailussa palkinnoille sijoittuneet teokset p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ilmeisesti kustannusliikkeen taidekokoelmaan, sill\u00e4 kilpailussa hyvin p\u00e4rj\u00e4nneet Reino Harsti, Aarne Aho, Erkki Tanttu, Vilho Askola, Toivo Vuorela ja Erkki Talari […]<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4… from Helmi Kuusen kuvitukset WSOY:lle<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-87","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-teemanosto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1265,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions\/1265"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/wsoy-kirjallisuussaatio.fi\/taidekokoelma\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}