Paikan henki-apuraha on nyt haussa neljättä kertaa. Kirjallisuuden kääntäjille suunnattu matka-apuraha on perustettu Anja ja Erkki Haglundin perikunnan toiveesta, ja apurahaa hallinnoi WSOY:n kirjallisuussäätiön kanssa yhdessä KAOS ry. Apurahasta voit lukea lisää täältä.
Yksi viime vuoden Paikan henki-apurahamyönnöistä osoitettiin kääntäjä Rauno Sainiolle. Sainio on kääntänyt kirjallisuutta ammattimaisesti kymmenisen vuotta, ja hän kääntää erityisesti kiinankielistä kirjallisuutta. Sainio onkin saanut tunnustusta vuonna 2017 Suomi–Kiina-kulttuurigaalassa työstään kiinalaisen kirjallisuuden suomentajana. Hän on myös ollut ehdolla 2023 suomennokselle jaettavan Mikael Agricola-palkinnon saajaksi.
Sainio suuntasi matkansa Taiwaniin loppuvuodesta 2023. Säätiö sai ilon haastatella Sainiota hänen kiinnostuksestaan kiinan kieleen ja kulttuuriin, työstään suomentajana ja hänen Paikan henki- matkastaan. Kaikki artikkelissa esiintyvät kuvat ovat Sainion itsensä ottamia.
”Kirjallisuus on erinomainen väline kulttuurien välisen ymmärryksen lisäämiseksi”
Miten päädyit kiinankielisen kirjallisuuden suomentajaksi? Mikä erityisesti Taiwanissa kiehtoo?
Kielen pariin minut johdatti itäaasialainen elokuva, jonka estetiikka viehätti parikymppistä miehenalkua. Kielen opiskelun ohessa luin paljon kiinalaista kirjallisuutta. Huomasin nopeasti, että Suomessa oli vain yksi suomentaja, joka käänsi kiinankielistä nykykirjallisuutta suoraan kiinasta. Aloin leikkiä ajatuksella, että kenties minusta voisi tulla toinen suomentaja Riina Vuokon rinnalle. Ensimmäinen suomennokseni ilmestyi, kun olin opiskellut kieltä 8 vuotta, niistä kolme vuotta Kiinassa.
Taiwanissa minua on aina kiehtonut sen kaunis luonto sekä kulttuuri, joka on aidon kiinalaista mutta samalla vähän helpommin lähestyttävää kuin Kiinassa. Suomentajana koen, että haluan antaa myös Taiwanille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin käännetyn kirjallisuuden kautta. En ollut kuitenkaan koskaan käynyt Taiwanissa, ja taiwanilaisiin kirjailijoihin olen alkanut perehtyä vasta parin viime vuoden aikana.
Suomessa kiinankielistä kirjallisuutta ei käännä kovin moni. Millaisena koet suomentajan työn ja ammatin tällaisen ”harvinaisemman” kielen kääntäjänä?
Kiina tosiaan on harvinainen kieli, kun tarkastelemme vuosittain julkaistavien suomennosten ja kielen osaajien määrää. Asialla on hyvät ja huonot puolensa. Suomennoksia on niin vähän, että kiinankielisen kirjallisuuden aarresammiossa on valtavan paljon, mitä ammentaa. Toisaalta tieto kirjallisista helmistä on lähes kokonaan parin suomentajan käsissä. Kun kustantajat eivät aktiivisesti etsi suomentamisen arvoisia teoksia, kiina-kääntäjän uran jatkuvuus on hänen oman aktiivisuutensa varassa. Kirjojen lukeminen alkukielellä ja ehdottaminen kustantajille on aikaavievää työtä, ja kirjoja on vaikea saada läpi etenkin isoille kustantamoille. Toisaalta nämä haasteet tekevät jokaisesta ansaitusta käännösprojektista sitäkin antoisamman.
Mikä suomentajan työssä on sinulle tärkeintä?
Minulle on tärkeää, että suomenkielinen kirjallisuustarjonta on laajaa ja moniäänistä. Jos haluamme maailmanrauhaa, meidän on lisättävä ymmärrystä eri kulttuurien välillä sen sijaan, että vain kyräilisimme toisiamme ja kaivautuisimme omiin poteroihimme. Kirjallisuus on erinomainen väline kulttuurien välisen ymmärryksen lisäämiseksi. Suomentamiani teoksia lainataan kirjastoista vuosittain lähes 20 000 kertaa. Saan vähän väliä kuulla kiitosta siitä, että olen tuonut lukijoiden saataville vieraan kulttuurin tarinoita, joita he eivät muuten olisi koskaan päässeet lukemaan – ainakaan omalla äidinkielellään. Saamani palautteen ansiosta koen tekeväni merkityksellistä työtä.
Haluatko suositella jotain kiinasta suomeksi käännettyjä kirjoja kiinnostuneille?
Kiinasta kiinnostuneille suosittelisin omista suomennoksistani Yu Huan esseekokoelmaa Kiina kymmenellä sanalla (Aula & Co, 2019). Suomessa harmillisen vähäiselle huomiolle jäänyt teos valottaa Kiinan lähihistoriaa ja sitä, miten Kiinasta tuli suurten vastakohtaisuuksien leimaama jättiläinen, jona se tunnetaan tänä päivänä. Samalla Yu Hua kuvaa kiehtovasti omaa tietään kulttuurivallankumouksen lapsesta yhdeksi Kiinan menestyneimmistä nykykirjailijoista.
Ja jos Taiwan kiinnostaa, yllä mainittu Aavekaupunki on ensimmäinen suomennettu romaani, joka vie lukijansa toden teolla Taiwanin maaperälle.
Taiwan vei kääntäjän sydämen
Kertoisitko Paikan henki -matkastasi?
Tein runsaan kahden viikon matkan Taiwaniin. Vietin pääosan matkasta tutustuen pääkaupunki Taipeihin, mutta sattuma johdatti minut myös pariin muuhun kaupunkiin saaren itärannikolle ja eteläosiin.
Mikä oli matkassa antoisinta (kääntäjän ammattisi kannalta, henkilökohtaisesti tai jostain muusta kulmasta)?
Antoisinta oli varmaankin se, että Taiwan täytti ja ylitti kaikki odotukseni ja onnistui viemään sydämeni tavalla, johon Kiina ei koskaan pystynyt siellä viettämieni kolmen vuoden aikana. Matka lähensi suhdettani Taiwaniin, ja nyt haluan vielä entistäkin enemmän suomentaa juuri taiwanilaista kirjallisuutta.
Käytännön suomennostyön kannalta koen tärkeäksi, että sain mahdollisuuden viettää aikaa Taiwanissa ja aistia sen tunnelmia kaikilla aisteillani. Kävelin jalkani puhki Taipein kaduilla, ja kun tuli nälkä, pysähdyin syömään kiinnostavaa katuruokaa. Sitten jatkoin taas kävelemistä. Sain nähdä kaikkea uutta ja kiehtovaa, kuulla kaupungin melskeen ja luonnon hiljaisuuden, haistaa metropolin hajut, temppelien suitsukkeet ja ruokakojujen tuoksut, maistaa eksoottiset maut ja tuntea kuuman ilman ihollani.
Koko matkani ajan luin Taipeihin sijoittuvaa dekkaria. Oli jännittävää, kun pääsin aistimaan romaanissa kuvattua miljöötä ja tunnelmia käytännössä. Kerran hakeuduin ravintolaan syömään makeaa ruoka-annosta, jota sarjamurhaaja suositteli romaanissa! Uskon, että kaikki näkemäni ja kokemani aina pienimpiä yksityiskohtia myöten auttaa minua suomentamaan taiwanilaista kirjallisuutta paremmin.
Kerroit, että sinut kutsuttiin matkallasi myös Taiwanin kansalliseen kirjallisuusmuseoon esiintymään. Miten siellä meni?
Matkaani tosiaan tuli virallista kirjallisuusohjelmaa, kun Taiwanin kulttuuriministeriön alainen National Museum of Taiwan Literature sai matkastani vihiä ja kutsui minut Etelä-Taiwanissa sijaitsevaan Tainanin kaupunkiin puhumaan työstäni avoimessa yleisötapahtumassa.
Puhuin siitä, miten suurin osa kiina-kääntäjistä kääntää kirjallisuutta oman ansiotyönsä ohessa, joskus vain harrastuksena ja usein oman jaksamisensa ehdoilla. Tämä ei palvele kirjallisuusvientiä, kun käännöksiä voi syntyä vain vähän ja kääntäjät käyttävät parhaat energiansa muihin töihin. Kerroin omasta polustani täysipäiväiseksi suomentajaksi sekä siitä, millaiset edellytykset nimenomaan Suomi tarjoaa (hyvässä ja pahassa) mahdollisuuksilleni työskennellä ammatissani.
Vastaanotto Tainanissa oli lämmin, ja yleisö kysyi paljon kysymyksiä esitelmäni päätteeksi. Olin jo aikaisemmin huomannut, että eri maissa ihmisiä kiinnostaa kovasti, millaisissa puitteissa kirjallisuutta tehdään eri puolilla maailmaa. Kansalaisten lukutaidon kehittäminen ja kulttuurien välisten siltojen rakentaminen kirjallisuuden keinoin ovat tärkeitä tavoitteita, joiden puolesta ihmiset kaikkialla maailmassa haluavat ponnistella.
Matkasuunnitelman ei tarvitse olla kiveen hakattu
Mitä vinkkejä antaisit muille Paikan henki -apurahan saajille matkaa ajatellen?
Ensinnäkin jo apurahaa hakiessa kannattaa muistaa, ettei matkasuunnitelman ja matkan ajankohdan tarvitse olla kiveen hakattuja. Riittää, että tietää suurin piirtein, minne haluaa matkustaa, minkä vuoksi ja kuinka pitkäksi ajaksi. Tarkempia suunnitelmia voi ryhtyä tekemään sitten, jos onni suosii ja saa apurahan.
Itse matkaa suunnitellessa suosittelen pohtimaan, miten matkasta saisi mahdollisimman antoisan juuri suomentajan työn näkökulmasta. Mitkä kaupungit ovat kiinnostavia? Mitkä paikat ovat vierailemisen arvoisia? Keitä työsi kannalta kiinnostavia ihmisiä voisit tavata matkasi aikana? Budjetista kannattaa varata siivu myös kulttuuritapahtumille ja kirjallisuuden hankintaan, etenkin jos suomentaa harvinaisemmasta kielestä. Itse vietin paljon aikaa Taipein kirjakaupoissa ja hankin lähes parikymmentä taiwanilaista kirjaa, jotka aion lukea lähitulevaisuudessa.
.