Sylvi Kunnas-Vehmas (1903–1971) maalasi ystävästään runoilija Elina Vaarasta (1903–1980) muotokuvan vuonna 1943. Elina Vaara tunnetaan paitsi Tulenkantajat -ryhmän tuotteliaimpiin lukeutuvana runoilijana, myös satukirjojen ja käännösten tekijänä. Suru ja voima ovat kietoutuneet muotokuvassa yhteen: Vaaran olemus on murtunut, vaikka hän on pukeutunut tyylikkäästi ja istuu selkä suorassa. Vuotta aikaisemmin Elina Vaaran kolmas aviomies Tatu Vaasikivi oli kuollut.
Sylvi Kunnas-Vehmas tiesi miltä mallista tuntui. Hänen ensimmäinen aviomiehensä ja perheen ensisijainen elättäjä Väinö Kunnas kuoli varhain ja yllättäen vuonna 1929. Sylvi Kunnas jäi 26-vuotiaana leskeksi kahden lapsensa kanssa. Surun ymmärrys ja yhdistävä voima tuo teokseen psykologista syvyyttä.
Pelkistetyn muotokuvan musta suruasu on maalattu vihreän ja sinisen vivahteissa. Roosan sävyinen tausta luo surumieliseen ja sisäänpäin kääntyneeseen teokseen pehmeyttä ja lempeyttä. Kuvapinnaltaan litteän teoksen värisävyt ovat sammutettuja tuoden mieleen kaikuja vuosisadan vaihteen syntetististisesta väripaletista. Taidehistorioitsija Riitta Konttinen on maininnut Elina Vaaran muotokuvan yhteydessä, että taiteilija näyttää kunnioittaneen ranskalaisen modernistin Maurice Denis’n määritelmää maalauksesta ensisijaisesti litteänä pintana, joka on peitetty väreillä tietyssä järjestyksessä. Teos on samanaikaisesti niukka, mutta tarkemmin katsottuna sammuneilta näyttävät värikokonaisuudet koostuvat vivahteikkaista sävyvaihteluista.
Vaikka Sylvi Kunnas-Vehmas maalasi useita muotokuvia, hänet muistetaan ensisijaisesti kuvittajana. Muun muassa Olavi Paavolaisen ja Mika Waltarin Valtatiet (1928) runokokoelman vauhdikas, ekspressiivinen kansikuva on Kunnas-Vehmaksen notkeasta kynästä. Erityisesti hän näyttää kuvittaneen modernistien, muun muassa Tulenkantajien runoutta. Yhteys Tulenkantajiin näkyy hänen tuotannossaan vielä 1940-luvulla, jolloin hän piirsi kuvat Elina Vaaran runokokoelmaan Äiti ja Lapsi (1943). Tuona samana vuonna valmistui tämä muotokuva.
WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelmista verkossa:
https://www.wsoy-kirjallisuussaatio.fi/taidekokoelma/
Julkaisemme tänä vuonna näillä kotisivuilla teosesittelyjä, kiinnostavia ja ajankohtaisia nostoja kokoelmasta. Lisäksi säätiöllä on Instagram-tili, jolla kerromme myös taiteesta. Järjestämme myös opastettuja taidekierroksia, joista ilmoitamme lehdessä ja säätiön Facebook -sivulla.
Lähteet:
Konttinen R: Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa. 85, 66-74. Helsinki 2017: Kustannusosakeyhtiö Siltala.
Kuvataiteilijamartikkeli. (9.5.2019)
Suomalaisten kirjastojen verkkopalvelu Kirjasampo. (9.5.2019)
Oulun kaupungin kirjasto Ouka (9.5.2019).
Kuva: WSOY:n kirjallisuussäätiön kokoelma, Katri Lehtola, 2013 © Kuvasto 2019.
Teksti: Laura Jurmu